Kako »pojesti« model središče–obrobje in ga vseeno obdržati? Teorija o padanju kulturnih vrednot in Aleksis Kivi
Ključne besede:
kulturne študije, finska književnost, Kivi, Aleksis, literarni vpliviPovzetek
Članek se ukvarja z recepcijo finskega poeta laureata Aleksisa Kivija, zaznamovano z napetostmi med mednarodnimi (evropskimi) in finskimi viri. V ozadju narodne potrebe po dokazovanju, da je bil Kivi predstavnik finske ljudske kulture, je posebna interpretacija napetosti med središčem in obrobjem, ki se je ponotranjila v temeljni pogoj finske kulture – teorija o padanju kulturnih vrednot (gesunkenes Kulturgut).Literatura
Cygnaeus, Frederik. »Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle [Izjava Finskemu literarnemu društvu]« [1870]. J. V. Lehtonen, Aleksis Kivi aikalaistensa arvostelemana [Aleksis Kivi v recenzijah sodobnikov]. Helsinki: Otava, 1931. 249–255.
Elias, Norbert. The Germans [1992]. New York: Columbia University Press, 1997.
Haavikko, Paavo. »Tiet etäisyyksiin« [1951]. Kirjainmerkit mustat: Runot 1949–1966 [»Poti k razdaljam«. Pisma, črna: Pesmi 1949–1966]. Helsinki: WSOY, 1993. 21–71.
Haavio, Martti. »Aleksis Kiven suomalainen mytologia«. Pilvilaiva: Aleksis Kivi ajan kuvastimessa [»Finska mitologija pri Aleksisu Kiviju«. Oblak ladja: Aleksis Kivi v zrcalu svojega časa]. Helsinki: Otava, 1947. 92–130.
Kivi, Aleksis. Kootut teokset IV: Runot ja kirjeet [Zbrano delo IV: Pesmi in pisma]. Helsinki: SKS, 1944.
– – –. Odes. Prev. Keith Bosley. Helsinki: Finnish Literature Society, 1994.
Klinge, Matti. »Onko Täällä Pohjantähden alla Suomen kansallisromaani?« Väinö Linna: Toisen tasavallan kirjailija [»Je Pod zvezdo severnico finski nacionalni roman?« Väinö Linna: Pisatelj druge republike]. Ur. Yrjö Varpio. Helsinki: WSOY, 1980. 234–243.
Knuuttila, Seppo. Tyhmän kansan teoria: Näkökulmia menneeseen [Teorija neumnežev: Pogledi na preteklost]. Helsinki: SKS, 1993.
Koskenniemi, V. A. Aleksis Kivi. Porvoo in Helsinki: WSOY, 1934.
Lehtonen, J. V. Nurmijärven poika: Kuvia Aleksis Kiven elämästä [Sin Nurmijärvija: Slike iż življenja Aleksisa Kivija]. Helsinki: Otava, 1934.
– – –. Runon kartanossa [Na posestvu poezije]. Helsinki: Otava, 1928.
Meurman, Agathon. »Seitsemän veljestä, tehnyt A. Kivi. Recension”. Eino Kauppinen, Runoilija ja arvostelija [»Sedem bratov, napisal A. Kivi. Ocena«. Eino Kauppinen, Pesnik in kritik]. Helsinki: Otava, 1966. 7–41.
Moretti, Franco. »Conjectures on World Literature«. New Left Review 1 (januar–februar 2000): 54–68.
Musset, Alfred de. Poésies nouvelles 1836–1852. Pariz: Charpentier, 1903.
Nevala, Maria-Liisa. »Uusromantikot ja Kivi-renessanssi«. Aleksis Kiven maailmasta: esseitä ja tutkielmia [»Novi romantiki in renesansa Kivija«. Iz svetov Aleksisa Kivija: Eseji in študije]. Ur. Markku Envall. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja [Literarnokritiški almanah] 37 (1984): 103–118.
Oksanen, A. »Tervehdyssanoja 31 p. Toukok. v. 1869 seppelöidyille Filosofian Majistereille«. Säkeniä. Kokous runoelmia [»Pozdravna beseda na dan 31. maja 1869 za magistre filozofije«. Vrstice. Zbirka pesmi]. 5. enännetty painos. Helsinki: G. W. Enlund, 1898. 137–152.
Sassoon, Donald. »On Cultural Markets«. New Left Review 17 (september–oktober 2002): 113–126.
– – –. The Cultures of the Europeans: From 1800 to the Present. London: Harper Press, 2006.
Tarkiainen, Viljo. »Aleksis Kiven runo ’Ikävyys’«. Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta [»Pesem ’Trudnost’ Aleksisa Kivija«. Poteze finske literature]. Porvoo: WSOY, 1922. 165–174.
– – –. Aleksis Kivi: Elämä ja teokset [Aleksis Kivi: Življenje in delo].Porvoo: WSOY, 1916.
